pato

substantiivi

  1. Rakenne, joka estää veden virtaamisen.

    Pato murtui rankkasateiden jälkeen.
Taivutus

yks. nom. pato, yks. gen. padon, yks. part. patoa, yks. ill. patoon, mon. gen. patojen, mon. part. patoja, mon. ill. patoihin.

Synonyymisanakirja

pato

  1. valli, parrulo, marico {{g|m}}, maricón {{g|m}}, puto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Iso pato hallitsee joen virtausta.
Pato rakennettiin tunturijärveen.
Pato pitää veden pinnan tasaisena.

Etymologia

suomalais-ugrilainen kantakieli padhe; sukulaissanat pohjoissaame buoddju, unkari fal (seinä). Englanniksi dam

Sitaatit

  • "Nuku hyvin äläkä sure. Ensimmäisen kevätpäivänä minä olen taas täällä luonasi. Rakenna pato minua odotellessasi." (Muikkusen kevätkirje)"

Riimisanakirja

pato rimmaa näiden kanssa:

maapato, hyydepato, lohipato, jokipato, säännöstelypato, jääpato

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tammi (2), hyydepato, säännöstelypato, aukkoinen, yläjuoksu

Läheisiä sanoja

patja, patjakasvi, patjavarjo, pato, patoallas, patoaukko

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro