penkere

substantiivi

  1. Penkerretty maavalli tai rantarakennelma.

    Vanhat penkereet suojasivat kaupunkia tulvilta.
Taivutus

yks. nom. penkere penger, yks. gen. penkereen penkeren, yks. part. penkerettä pengertä, yks. ill. penkereeseen penkereen, mon. gen. penkereiden penkerien penkereitten pengerten, mon. part. penkereitä penkeriä, mon. ill. penkereisiin penkeriin penkereihin.

Synonyymisanakirja

penkere

  1. penger, törmä, pengermä, pengertasanne, reunavalli, suojavalli, tasanne.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rantarakenteet muistuttivat korkeita penkereitä.
Jokiranta on suojattu vahvoilla penkereillä.
Penkere rakennettiin vahvemmaksi tulvan jälkeen.

Riimisanakirja

penkere rimmaa näiden kanssa:

tere, mantere, tantere, sotatantere, kintere, jäntere, autere, gruyère

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

penger, este

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro