persoonamuoto
substantiivi
-
Kieliopillinen muoto, joka osoittaa, kuka tekee tai kokee jotakin (esim. verbin taivutusmuoto).
Verbin persoonamuoto määrittää, kuka tekee teon.
Taivutus
yks. nom. persoonamuoto, yks. gen. persoonamuodon, yks. part. persoonamuotoa, yks. ill. persoonamuotoon, mon. gen. persoonamuotojen, mon. part. persoonamuotoja, mon. ill. persoonamuotoihin.
Synonyymisanakirja
persoonamuoto
-
minämuoto, pronominimuoto, pronomini.
Esimerkit
Verbin persoonamuoto vaihtuu tekijän mukaan.
Harjoittelimme verbien persoonamuotoja tunnilla.
Kieliopissa on monenlaisia persoonamuotoja.
Käännökset
Riimisanakirja
persoonamuoto rimmaa näiden kanssa:
sekamuoto, aikamuoto, sanamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto
Liittyvät sanat
finiittimuoto, predikaatti, muotoLäheisiä sanoja
persoonallisuus, persoonallisuustesti, persoonallisuustyyppi, persoonamuoto, persoonapronomini, persoonapääte