peruke
substantiivi
-
Valekiharoiden tai hiustäytteiden joukko, jota käytetään hiusten peittämiseen tai koristeluun.
Historiallisessa näytelmässä näyttelijä käytti peruketta.
Taivutus
yks. nom. peruke, yks. gen. perukkeen, yks. part. peruketta, yks. ill. perukkeeseen, mon. gen. perukkeiden perukkeitten, mon. part. perukkeita, mon. ill. perukkeisiin perukkeihin.
Esimerkit
Näytelmässä näyttelijät käyttivät vanhanaikaisia perukkeita.
Peruke lisäsi vaikutelmaa historiallisesta aikakaudesta.
Kuningas pukeutui koristeltuun perukkeeseen.
Etymologia
Lainasana ruotsin sanasta 'peruk'
Käännökset
| englanti |
tekotukka
A wig, especially one with long hair on the sides and back, worn mainly by men in the 17th and 18th centuries. |
| saksa | Mundschnur (f) |
| venäjä | поводо́к (m) qualifier у́дочки |
Liittyvät sanat
tapsiLäheisiä sanoja
persuukset, peru, perua, peruke, perukirja, perukka