peruskallio

substantiivi

  1. Maanpinnan alla oleva kova kiviainekerros, joka on usein vanhaa.

    Peruskallio näkyy paikoin maaston pintakulutuksen vuoksi.
Taivutus

yks. nom. peruskallio, yks. gen. peruskallion, yks. part. peruskalliota, yks. ill. peruskallioon, mon. gen. peruskallioiden peruskallioitten, mon. part. peruskallioita, mon. ill. peruskallioihin.

Synonyymisanakirja

peruskallio

  1. kallioperä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Alueella on vahvaa peruskalliota.
Talo rakennettiin vakaalle peruskalliolle.
Poikki peruskallion maisema on jylhä.

Etymologia

Alkuperä sanalle 'peruskallio': 'Perus' tarkoittaa pohjaa tai perustaa, 'kallio' on kovaa kiviainesta.

Riimisanakirja

peruskallio rimmaa näiden kanssa:

kallio, rantakallio, silokallio, kiintokallio, avokallio, emäkallio

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kallio

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro