peruspaalu
substantiivi
-
Rakennuspaalu, joka on olennainen osa rakennuksen perustuksia.
Rakennuksen peruspaalu asennettiin tukevalle maaperälle.
Taivutus
yks. nom. peruspaalu, yks. gen. peruspaalun, yks. part. peruspaalua, yks. ill. peruspaaluun, mon. gen. peruspaalujen, mon. part. peruspaaluja, mon. ill. peruspaaluihin.
Esimerkit
Rakennuksessa on vakaa peruspaalu.
Suunniteltiin peruspaalu erityisesti tälle projektille.
Talon peruspaalu oli kallioperässä.
Käännökset
Riimisanakirja
peruspaalu rimmaa näiden kanssa:
paalu, rajapaalu, merkkipaalu, toteemipaalu, sumupaalu, häpeäpaalu
Läheisiä sanoja
perusopetusryhmä, perusoppi, perusosa, peruspaalu, peruspaalutus, peruspalkka