peruspuku

substantiivi

  1. Puku, joka koostuu perusosista ja on tarkoitettu esimerkiksi arkipäiväiseen käyttöön tai seremoniallisemmaksi esimerkiksi partiolaisten käyttöön.

    Hän pukeutui siistiin peruspukuun ennen työhaastattelua.
Taivutus

yks. nom. peruspuku, yks. gen. peruspuvun, yks. part. peruspukua, yks. ill. peruspukuun, mon. gen. peruspukujen, mon. part. peruspukuja, mon. ill. peruspukuihin.

Synonyymisanakirja

peruspuku

  1. arkipuku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän pukeutui peruspukuun työhaastattelua varten.
Peruspuku on tarpeellinen työpaikalla.
Tämä on erittäin hieno peruspuku.

Riimisanakirja

peruspuku rimmaa näiden kanssa:

morsiuspuku, sukelluspuku, pelastuspuku, ratsastuspuku, avaruuspuku

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro