perusteettomuus

substantiivi

  1. Tilanne, jossa ei ole olemassa oikeutettua tai selkeää perustaa jollekin.

    Perusteettomuus syytöksissä paljastui nopeasti.
Taivutus

yks. nom. perusteettomuus, yks. gen. perusteettomuuden, yks. part. perusteettomuutta, yks. ill. perusteettomuuteen, mon. gen. perusteettomuuksien, mon. part. perusteettomuuksia, mon. ill. perusteettomuuksiin.

Synonyymisanakirja

perusteettomuus

  1. aiheettomuus, juurettomuus, aiheettomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Periaatteellinen perusteettomuus mietityttää.
Perusteettomuus häiritsee toiminnan arviointia.
Oikeudessa tarkasteltiin syytösten perusteettomuutta.

Etymologia

Alkuperä: Substantiivijohdos sanasta 'perusteeton'.

Riimisanakirja

perusteettomuus rimmaa näiden kanssa:

alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

perusteellisuus, perusteeton, perusteettomasti, perusteettomuus, perusteilla, perustekijä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro