pihapuu
substantiivi
-
Pihalle istutettu tai siellä kasvava puu.
Vanha pihapuu kaadettiin turvallisuussyistä.
Taivutus
yks. nom. pihapuu, yks. gen. pihapuun, yks. part. pihapuuta, yks. ill. pihapuuhun, mon. gen. pihapuiden pihapuitten, mon. part. pihapuita, mon. ill. pihapuihin.
Esimerkit
Vanha pihapuu kaatui myrskyssä.
Pihapuun oksat ulottuvat pitkälle.
Pihapuu antaa mukavasti varjoa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pihanpuoleinen, pihanurmikko, pihapiiri, pihapuu, piharakennus, piharatamo