pikapeli
substantiivi
-
peli, joka pelataan nopeasti
Pelattiin pikapeli korttipakan kanssa.
Taivutus
yks. nom. pikapeli, yks. gen. pikapelin, yks. part. pikapeliä, yks. ill. pikapeliin, mon. gen. pikapelien, mon. part. pikapelejä, mon. ill. pikapeleihin.
Esimerkit
He pelasivat pikapeliä ennen illallista.
Pikapeli soveltuu hyvin lyhyisiin taukoihin.
Pikapeli on nopeatempoinen ja viihdyttävä.
Etymologia
Koostuu sanoista 'pika' (nopea) ja 'peli'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pikanttius, pikaohjelma, pikapankki, pikapeli, pikapesu, pikapesula