piki
substantiivi
-
Mustan pieniä osia tai aineksia sisältävä tahmea aine, käytetään vedeneristykseen ja tiivistykseen.
Tienpinta oli juuri päällystetty pikillä.
Taivutus
yks. nom. piki, yks. gen. pien, yks. part. pikeä, yks. ill. pikeen, mon. gen. pikien, mon. part. pikiä, mon. ill. pikiin.
Esimerkit
Piki on mustaa ja tahmeaa.
Nostin maasta pikipalasen.
Piki tarttuu helposti käsiin.
Etymologia
Germaaninen alkuperä
biki, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro pigi, ruotsi beck. Englanniksi pitch
Käännökset
Slangisanakirja
-
pikikset: pikaluistimet
-
pikis: pikasakko / "pikavoitto"
-
pikis: pikamyymälä : Niit sanottii pikiksiks, enneku tuli marketit sun muut.
Sanonnat
"Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen Jalmari Finne."
Riimisanakirja
piki rimmaa näiden kanssa:
reiki, hiki, jalkahiki, villahiki, tuskanhiki, villanhiki, kainalohiki, liki, riki
Liittyvät sanat
pikimusta, välke, mustaLäheisiä sanoja
pikemmin, pikeys, pikeytyä, piki, pikieriste, pikiintyä