pikkuvanha
adjektiivi
-
Lapsen kaltainen, joka käyttäytyy tai puhuu kuin aikuinen.
"Hän oli pikkuvanha ja keskusteli mielellään aikuisten kanssa."
Taivutus
yks. nom. pikkuvanha, yks. gen. pikkuvanhan, yks. part. pikkuvanhaa, yks. ill. pikkuvanhaan, mon. gen. pikkuvanhojen pikkuvanhain, mon. part. pikkuvanhoja, mon. ill. pikkuvanhoihin.
Esimerkit
Hän on pikkuvanha lapsi
Etymologia
Peräisin suomen kielestä, yhdistää pikku- 'pieni' ja vanha, viitaten lapseen, joka vaikuttaa aikuismaiselta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pikkutärkeys, pikkutärkeä, pikkuvaltio, pikkuvanha, pikkuvanhasti, pikkuvarakas