pilari
substantiivi
-
pystysuora rakennusosa, joka tukee rakennuksen kattoa tai muuta osaa
Kirkossa oli korkeat pylväät.
Taivutus
yks. nom. pilari, yks. gen. pilarin, yks. part. pilaria, yks. ill. pilariin, mon. gen. pilarien pilareiden pilareitten, mon. part. pilareja pilareita, mon. ill. pilareihin.
Esimerkit
Temppeli on tuettu suurilla pilareilla.
Pilari keskellä huonetta jakoi tilan kahtia.
Tämä rakennus perustuu klassisiin pilareihin.
Jokainen pilari on erikseen koristeltu.
Rakennuksen kattoa kannattivat vahvat pilarit.
Etymologia
latinan 'pilar', tarkoittaa pylvästä tukirakenteena
Käännökset
| englanti |
pillar |
| ranska | pile (f), pilier (m) |
| saksa | Brückenpfeiler (m), Pfeiler (m), Säule (f) |
| italia | pilastro (m), pontile (m) |
| puola | filar (m) |
| venäjä | сва́я (f), бык (m), столб (m), просте́нок (m), коло́нна (f), кося́к (m) |
| ruotsi | bropelare, pelare, stöttepelare, kolonn |
| kreikka | στυλοβάτης (m), κολώνα (f), στύλος (m) |
| unkari | oszlop |
| romania | stâlp (m) (f) |
Liittyvät sanat
pilasteri, parvisänky, betoninen, peruspilari, goottilainenLäheisiä sanoja
pilapiirros, pilapiirtäjä, pilapuhe, pilari, pilaristo, pilasteri