pilkkaruno
substantiivi
-
pilaileva tai ivallinen runo
Runoilija kirjoitti pilkkarunon kilpailuun.
Taivutus
yks. nom. pilkkaruno, yks. gen. pilkkarunon, yks. part. pilkkarunoa, yks. ill. pilkkarunoon, mon. gen. pilkkarunojen, mon. part. pilkkarunoja, mon. ill. pilkkarunoihin.
Esimerkit
Pilkkaruno oli nokkela ja hauska.
Hän esitti pilkkarunon illanvietossa.
Pilkkarunot ovat osa kansanperinnettä.
Etymologia
Yhdistetään 'pilkka' ja 'runo' < suomalainen
Käännökset
Liittyvät sanat
satiiri, myrkyllinenLäheisiä sanoja
pilkkakirjoitus, pilkkakirves, pilkkalaulu, pilkkaruno, pilkkasiipi, pilkki