pingotin
substantiivi
-
Laite tai esine, joka venyttää tai pitää kireällä jotakin.
Hän käytti pingotinta kankaan kiinnittämiseen.
Taivutus
yks. nom. pingotin, yks. gen. pingottimen, yks. part. pingotinta, yks. ill. pingottimeen, mon. gen. pingottimien pingotinten, mon. part. pingottimia, mon. ill. pingottimiin.
Esimerkit
Kirjailija käytti pingotinta kantensa tekemiseen.
Kangas pingotettiin tiukasti maalauspohjalle.
Ensimmäistä kertaa pingotin oli pakko vaihtaa.
Käännökset
englanti |
stretcher |
Riimisanakirja
pingotin rimmaa näiden kanssa:
otin, vaahdotin, kiihotin, tarjotin, vuodetarjotin, teetarjotin, juustotarjotin, vekotin, pelotin
Läheisiä sanoja
pinaattiohukainen, pineeni, pingis, pingotin, pingottaa, pingottaja