pitaleipä
substantiivi
-
Leipätyyppi, joka on ontto keskeltä ja täytettävissä
Falafelit tarjoiltiin tuoreessa pitaleivässä.
Taivutus
yks. nom. pitaleipä, yks. gen. pitaleivän, yks. part. pitaleipää, yks. ill. pitaleipään, mon. gen. pitaleipien pitaleipäin, mon. part. pitaleipiä, mon. ill. pitaleipiin.
Esimerkit
Hän valmisti itse pitaleipää.
Pitaleipä täytettiin maukkailla aineksilla.
Lounaaksi oli tuoretta pitaleipää.
Etymologia
tulee englannin kielen sanasta 'pita', joka on lainautunut kreikan sanasta.
Käännökset
Riimisanakirja
pitaleipä rimmaa näiden kanssa:
leipä, sekaleipä, lusikkaleipä, ruokaleipä, vuokaleipä, tippaleipä, ohraleipä, kauraleipä, mustaleipä
Läheisiä sanoja
pisu, pitaali, pitaalinen, pitaleipä, pitali, pitalinen