poikanen

substantiivi

1. eläimen pentu tai lapsi, erityisesti miespuolinen termi

   Lintujen poikaset oppivat lentämään kesän aikana.

Taivutus

yks. nom. poikanen, yks. gen. poikasen, yks. part. poikasta, yks. ill. poikaseen, mon. gen. poikasten poikasien, mon. part. poikasia, mon. ill. poikasiin.

Synonyymisanakirja

poikanen

1. jälkeläinen, pentu, imeväinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pienellä poikasella oli suuri unelma.
Lintujen poikaset opettelivat lentämään.
Poikanen seurasi emoaan tarkasti.

Käännökset

Sitaatit

• "Kun olin vasta pieni poikanen / niin äitini mulle virkkas / Hän sanoi: 'muista aina, lapsonen / et elämäss on muutakin kuin tantraseksi' / Ja niin minä laulelen maailmalle... (Pasilan Kahvihuoneessa, "Tantraseksi")"

Riimisanakirja

poikanen rimmaa näiden kanssa:

ankanpoikanen, kalanpoikanen, kananpoikanen, sorsanpoikanen, kissanpoikanen, oravanpoikanen, lohenpoikanen, jäniksenpoikanen, käenpoikanen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

poikamiesasunto, poikamieselämä, poikamiestyttö, poikanen, poikanukke, poikanulikka

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Vuohi naaras,uros ja poikanen?
Ruma Ankan poikanen?
Linnunmunan osa, jonka poikanen kehittyy?
Linnunmunan osa, josta poikanen kehittyy?
Linnunmunan osa josta poikanen kehittyy?