poikaääni
substantiivi
-
korkeampi ääni, joka on tyypillinen murrosiän ohittamattomille pojille
Kuoron poikaääni soi kirkkaasti konsertissa.
Taivutus
yks. nom. poikaääni, yks. gen. poikaäänen, yks. part. poikaääntä, yks. ill. poikaääneen, mon. gen. poikaäänten poikaäänien, mon. part. poikaääniä, mon. ill. poikaääniin.
Esimerkit
Hänen poikaäänensä murtui teini-iässä.
Kuoro nautti poikaäänen puhtaudesta.
Poikaäänen korkeus yllätti yleisön.
Käännökset
Riimisanakirja
poikaääni rimmaa näiden kanssa:
ääni, jaa-ääni, varattu-ääni, ylä-ääni, hajaääni, hukkaääni, alaääni, infraääni, soraääni
Läheisiä sanoja
poikaviikari, poikavuosi, poikaystävä, poikaääni, poiketa, poikia