poikkeuma
substantiivi
-
erilaisuus tai poikkeaminen normaalista
Poikkeuma säännöissä aiheutti sekaannusta.
Taivutus
yks. nom. poikkeuma, yks. gen. poikkeuman, yks. part. poikkeumaa, yks. ill. poikkeumaan, mon. gen. poikkeumien poikkeumain, mon. part. poikkeumia, mon. ill. poikkeumiin.
Esimerkit
Ilmastossa havaittiin poikkeuma.
Raportti käsittelee taloudellista poikkeumaa.
Poikkeuma liikenteessä aiheutti viivästyksiä.
Etymologia
derived from 'poiketa' (to deviate), meaning anomaly or deviation
Käännökset
Riimisanakirja
poikkeuma rimmaa näiden kanssa:
kalkkeuma, tukkeuma, verisuonitukkeuma, suolentukkeuma
Läheisiä sanoja
poikkeuksellinen, poikkeuksellisesti, poikkeuksellisuus, poikkeuma, poikkeus, poikkeus-