poikkipuola
substantiivi
-
Ristikkäin asetettu osa tai jatkos.
Aita oli rakennettu tukevista poikkipuolista.
Taivutus
yks. nom. poikkipuola, yks. gen. poikkipuolan, yks. part. poikkipuolaa, yks. ill. poikkipuolaan, mon. gen. poikkipuolien poikkipuolain, mon. part. poikkipuolia, mon. ill. poikkipuoliin.
Esimerkit
Poikkipuola lisättiin turvaamaan rakennetta.
Rakennetarkastaja katsoi erityisesti poikkipuolia.
Lapsi kiipesi poikkipuolalle leikkikentällä.
Etymologia
Muodostettu sanoista 'poikki' ja 'puola', tarkoittaen puolta poikittain suhteessa päälinjaan.
Käännökset
Läheisiä sanoja
poikkiliikenne, poikkinainen, poikkipiena, poikkipuola, poikkipuolin, poikkipuolinen