polskahdus

substantiivi

1. Ääni, joka syntyy esineen pudotessa veteen.

   Kivi aiheutti äänekkään polskahduksen lammessa.

Taivutus

yks. nom. polskahdus, yks. gen. polskahduksen, yks. part. polskahdusta, yks. ill. polskahdukseen, mon. gen. polskahdusten polskahduksien, mon. part. polskahduksia, mon. ill. polskahduksiin.

Synonyymisanakirja

polskahdus

1. töhähdys, läiskyminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Veteen kuului suuri polskahdus.
Polskahdus säikytti rannalla istuvat.
Polskahdus merkitsi tippumista altaaseen.

Käännökset

Riimisanakirja

polskahdus rimmaa näiden kanssa:

keikahdus, liikahdus, tuikahdus, pilkahdus, valonpilkahdus, toivonpilkahdus, vilkahdus, torkahdus, maiskahdus, leiskahdus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

polottaa, polotus, polska, polskahdus, polskahtaa, polskaus