pottuilu
substantiivi
-
Kiusoittelu tai pilkanteko.
Pottuilu herätti huomiota luokkahuoneessa.
Taivutus
yks. nom. pottuilu, yks. gen. pottuilun, yks. part. pottuilua, yks. ill. pottuiluun, mon. gen. pottuilujen pottuiluiden pottuiluitten, mon. part. pottuiluja pottuiluita, mon. ill. pottuiluihin.
Esimerkit
Kaverusten välinen pottuilu on yleensä leikkimielistä.
Liikaa pottuilua voi kuitenkin satuttaa.
Pottuilu on parhaimmillaan kevyttä ja hyväntahtoista.
Etymologia
Johdettu verbistä 'pottuilla'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pottitaimi, pottu, pottuilla, pottuilu, pottumainen, pottumaisesti