prameilu
substantiivi
-
Ylenpalttinen tai koristeellinen esiintyminen tai käyttäytyminen.
Prameilu ei aina anna hyvää vaikutelmaa.
Taivutus
yks. nom. prameilu, yks. gen. prameilun, yks. part. prameilua, yks. ill. prameiluun, mon. gen. prameilujen prameiluiden prameiluitten, mon. part. prameiluja prameiluita, mon. ill. prameiluihin.
Esimerkit
Juhlissa oli liikaa prameilua.
Prameilu voi joskus loukata muita.
Hän ei tykkää prameilusta lainkaan.
Käännökset
Läheisiä sanoja
pramea, prameasti, prameilla, prameilu, prameus, predestinaatio