puhaltaja

substantiivi

1. Henkilö, joka puhaltaa tai soittaa puhallinsoitinta.

   Orkesterin puhaltajat harjoittelivat uutta sävellystä.

Taivutus

yks. nom. puhaltaja, yks. gen. puhaltajan, yks. part. puhaltajaa, yks. ill. puhaltajaan, mon. gen. puhaltajien puhaltajain, mon. part. puhaltajia, mon. ill. puhaltajiin.

Synonyymisanakirja

puhaltaja

1. lasinpuhaltaja, lasinpuhaltaja, tuulettaja, hönkijä, trumpetisti, tuulettaja, puhista.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on taitava huilunpuhaltaja.
Orkesterin puhaltaja oli sairaana.
Puhaltaja harjoitteli uutta sävellystä.

Käännökset

Riimisanakirja

puhaltaja rimmaa näiden kanssa:

lasinpuhaltaja, kavaltaja, maankavaltaja, taivaltaja

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

puhalluttaa, puhallutus, puhaltaa, puhaltaja, puhdas, puhdashenkinen