puhekyky
substantiivi
-
Yksilön kyky kommunikoida verbalisesti.
Hänen puhekykynsä parani huomattavasti terapian ansiosta.
Taivutus
yks. nom. puhekyky, yks. gen. puhekyvyn, yks. part. puhekykyä, yks. ill. puhekykyyn, mon. gen. puhekykyjen, mon. part. puhekykyjä, mon. ill. puhekykyihin.
Esimerkit
Hänen puhekykynsä on kehittynyt huomattavasti.
Lapset oppivat puhekykyä eri tahtiin.
Puhekyky on olennainen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Etymologia
'puhe' + 'kyky' (ability), denoting the ability to speak.
Käännökset
Läheisiä sanoja
puhekumppani, puhekuoro, puhekupla, puhekyky, puhekykyinen, puhekyvyttömyys