puhelin

substantiivi

1. Laite, jolla välitetään ääntä tai viestejä langan tai muun yhteyden kautta.

   Soitin hänelle eilen illalla puhelimella.

Taivutus

yks. nom. puhelin, yks. gen. puhelimen, yks. part. puhelinta, yks. ill. puhelimeen, mon. gen. puhelimien puhelinten, mon. part. puhelimia, mon. ill. puhelimiin.

Synonyymisanakirja

puhelin

1. puhelinkoje.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puhelin soi jatkuvasti hänen työpöydällään.
Hän osti uuden puhelimen viime viikolla.
Puhelin on välttämätön työkalu nykypäivänä.

Käännökset

Slangisanakirja

• fone

• foni

• fooni

Sanonnat

"Yksi puhelin on käytännöllisyyttä, kaksi ylellisyyttä, ei yhtään paratiisi."

Riimisanakirja

puhelin rimmaa näiden kanssa:

LA-puhelin, erämaapuhelin, rahapuhelin, pikapuhelin, matkapuhelin, alapuhelin, ulapuhelin, vuokrapuhelin, turvapuhelin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

puheliaisuus, puhelias, puhelimitse, puhelin, puhelinasentaja, puhelinautomaatti

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on puhelin?
Mikä on mun puhelin?
Mikä puhelin on zte?
Robin on puhelin?
Mm kä on herbalistin puhelin?
Robinin puhelin?

Keskustelu

hieno sana nimetön 30.4.2013