puimuri
substantiivi
-
Maatalouskone, joka erottelee jyvät akanoista ja oljista.
Puimuri ajoi pellolla koko päivän.
Taivutus
yks. nom. puimuri, yks. gen. puimurin, yks. part. puimuria, yks. ill. puimuriin, mon. gen. puimurien puimureiden puimureitten, mon. part. puimureja puimureita, mon. ill. puimureihin.
Esimerkit
Puimuri surisi pellolla koko iltapäivän.
Hän ajoi puimuria jo lapsena.
Uusi puimuri on tehokas ja helppo huoltaa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'puida', tarkoittaa konetta, joka puimii viljaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
leveälti, jyrrätäLäheisiä sanoja
puikulaperuna, puimakone, puimala, puimuri, puin, puinen