pukukoru
substantiivi
-
Koristeellinen esine, kuten rintaneula tai kaulakoru, jota käytetään puvun kanssa.
Hänellä oli kaunis pukukoru kiinnitettynä mekkoonsa.
Taivutus
yks. nom. pukukoru, yks. gen. pukukorun, yks. part. pukukorua, yks. ill. pukukoruun, mon. gen. pukukorujen, mon. part. pukukoruja, mon. ill. pukukoruihin.
Esimerkit
Hänellä oli kaulassaan näyttävä pukukoru.
Pukukorut viimeistelevät juhlalookin.
Hän sai pukukorun lahjaksi ystävältään.
Käännökset
Riimisanakirja
pukukoru rimmaa näiden kanssa:
koru, hopeakoru, kaulakoru, rihkamakoru, platinakoru, kultakoru, rintakoru, korvakoru, kameekoru, rannekoru
Läheisiä sanoja
pukukaappi, pukukangas, pukukoppi, pukukoru, pukulaukku, pukunäytelmä