pulla
substantiivi
-
Makea leivonnainen, joka on valmistettu vehnätaikinasta ja maustettu kardemummalla.
Isoäiti leipoi herkullista pullaa.
Taivutus
yks. nom. pulla, yks. gen. pullan, yks. part. pullaa, yks. ill. pullaan, mon. gen. pullien pullain, mon. part. pullia, mon. ill. pulliin.
Esimerkit
Leivoin tänään maukasta pullaa.
Pulla tuoksuu ihanalta uunissa.
Isoäidin pulla oli aina parasta.
Käännökset
Slangisanakirja
-
bulkki : Aina ku tulin skoilest himaan vedin pari bulkkii napaan.
-
bultsi
-
lendi / lengdi: pullapitko : Pullalendi ja milkki tekee gutaa.
-
pulkki: pulla / pitko
-
pulla, käy: onni / tuuri
Sitaatit
"Satasen minä otan (Keijo pulla: Minä annan kahdeksan) Hihhiii! Soppii!"
Riimisanakirja
pulla rimmaa näiden kanssa:
lihapulla, kalapulla, rusinapulla, junttapulla, voipulla, pakkopulla, lopulla, kilopulla, laskiaispulla
Liittyvät sanat
vehnänen, vehnäpulla, käntty, rusinapulla, pullamössöLäheisiä sanoja
pulkka, pulkkamäki, pulkkosieni, pulla, pullahiiri, pullahtaa