punakkuus
substantiivi
-
Punakka tai punoittava olemus tai luonne.
Talon valkoiset seinät korostivat punakkuutta.
Taivutus
yks. nom. punakkuus, yks. gen. punakkuuden, yks. part. punakkuutta, yks. ill. punakkuuteen, mon. gen. punakkuuksien, mon. part. punakkuuksia, mon. ill. punakkuuksiin.
Esimerkit
Punakkuus kasvoilla johtui auringosta.
Hänen punakkuus oli heti havaittavissa.
Punakkuus näkyi myös käsivarsissa.
Käännökset
Riimisanakirja
punakkuus rimmaa näiden kanssa:
riehakkuus, terhakkuus, puuhakkuus, kunniakkuus, asiakkuus, lahjakkuus, luonnonlahjakkuus, erikoislahjakkuus, niljakkuus, linjakkuus
Läheisiä sanoja
punakkaihoinen, punakkakasvoinen, punakko, punakkuus, punakoiso, punakoitua