punatulkku
substantiivi
-
Pieni värikäs peippoihin kuuluva lintu, jolla on punainen rinta.
Punatulkku vieraili talvisella lintulaudalla.
Taivutus
yks. nom. punatulkku, yks. gen. punatulkun, yks. part. punatulkkua, yks. ill. punatulkkuun, mon. gen. punatulkkujen, mon. part. punatulkkuja, mon. ill. punatulkkuihin.
Esimerkit
Punatulkkua voi nähdä erityisesti talvisin.
Punatulkku lauleskeli puun oksalla.
Luontokuvaaja tallensi upean kuvan punatulkusta.
Etymologia
Peräisin sanoista 'puna', joka tarkoittaa 'punainen', ja 'tulkku', joka on linnun nimi.
Käännökset
| englanti |
bullfinch |
| ranska | (f)r bouvreuil (m) |
| saksa | Gimpel (m), Dompfaff (m) |
| italia | ciuffolotto (m) |
| latina | layrrhula (f) |
| puola | l gil (m) |
| romania | botroș (m) |
| venäjä | снеги́рь (m) |
| ruotsi | domherre |
Läheisiä sanoja
punatiilinen, punatukka, punatukkainen, punatulkku, punatähkä, punatähti