purema
substantiivi
-
Jälki, jonka hampaat jättävät, kun ne pureutuvat johonkin.
Koira jätti ikävän pureman käsivarteen.
Taivutus
yks. nom. purema, yks. gen. pureman, yks. part. puremaa, yks. ill. puremaan, mon. gen. puremien puremain, mon. part. puremia, mon. ill. puremiin.
Esimerkit
Ampiaisen purema voi aiheuttaa allergisia reaktioita.
Hänen kädessään oli hyönteisen purema.
Puremat kutisivat ikävästi.
Etymologia
Johtuu verbistä 'purra' (puri, puren), joka tarkoittaa puremista.
Käännökset
| englanti |
bite |
| ranska | piqûre (f) |
| saksa | Stich (m), Biss (m), Insektenstich (m), Insektenbiss (m), qualifier bee Bienenstich (m), qualifier wasp Wespenstich, qualifier scorpion Skorpionstich (m) |
| unkari | csípés |
| venäjä | уку́с насекомое насеко́мого = ukús nasekómovo |
Slangisanakirja
-
fride: purema / etenkin kaulaan
-
fritsu: purema / etenkin kaulaan : Kundeilla oli sit sellasii punasii fritsuliinoi.
Sanonnat
"Koiran purema parannettiin sirottelemalla runsaasti hienoa sokeria haavalle."
"Potilaan purema tuntuu tavalliselta."
Riimisanakirja
purema rimmaa näiden kanssa:
käärmeenpurema, pakkasenpurema, hyttysenpurema, kirpunpurema
Liittyvät sanat
keltiäinen, kyykäärme, itikka, kyy, käärmeLäheisiä sanoja
purasruoho, purattaa, pureksia, purema, puremahaava, puremalihas