putka
substantiivi
-
Pieni, yksinkertainen tila, usein viitaten pidätysselliin tai huonosti varustettuun asuintilaan.
Häntä pidettiin yön yli putkassa.
Taivutus
yks. nom. putka, yks. gen. putkan, yks. part. putkaa, yks. ill. putkaan, mon. gen. putkien putkain, mon. part. putkia, mon. ill. putkiin.
Synonyymisanakirja
putka
-
selli, vankiselli, tyrmä, eristysselli, vankila, linna.
Esimerkit
Yö vietettiin putkassa.
Putka ei ollut viihtyisä paikka.
Hänet vietiin putkaan epäilyttävän käytöksen vuoksi.
Etymologia
Johdettu ruotsin sanasta 'butka', tarkoittaen poliisiaseman pidätystilaa tai selliä.
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi stir, jail
Käännökset
| englanti |
jail cell lockup tank jail |
| ranska | cellule de dégrisement (f) |
| saksa | Ausnüchterungszelle (f) |
| venäjä | вытрезви́тель (m) sc=Cyrl, гауптва́хта (f), губа́ (f) qualifierolloquial |
Slangisanakirja
-
bose : Slurkit pani mut boseen yöks, aamulla pääsin veks.
-
butku: putka / selli
-
fakis: putkassa / pidätettynä
-
kaappi: putka / vankila
-
potero: putka / kuoppa : Slurkit haki Maukan poteroon yöks.
-
sumppu
Liittyvät sanat
pose, poliisivankila, sumppuLäheisiä sanoja
putiikki, putinki, putipuhdas, putka, putkahdella, putkahtaa