puutarhapenkki
substantiivi
-
Penkki, joka on tarkoitettu puutarhaan, usein puusta tai metallista valmistettu.
Kesällä on mukava istua puutarhapenkillä ja nauttia auringosta.
Taivutus
yks. nom. puutarhapenkki, yks. gen. puutarhapenkin, yks. part. puutarhapenkkiä, yks. ill. puutarhapenkkiin, mon. gen. puutarhapenkkien, mon. part. puutarhapenkkejä, mon. ill. puutarhapenkkeihin.
Esimerkit
Hän istui puutarhapenkillä ja nautti auringosta.
Me hankimme uuden puutarhapenkin kesäksi.
Puutarhapenkki oli vanha ja kaipasi maalausta.
Käännökset
Riimisanakirja
puutarhapenkki rimmaa näiden kanssa:
penkki, takapenkki, kukkapenkki, viilapenkki, piinapenkki, perunapenkki, hernepenkki, lahtipenkki, sorvipenkki
Läheisiä sanoja
puutarhanviljely, puutarhaoppilaitos, puutarhapalsta, puutarhapenkki, puutarhapöytä, puutarhasakset