pykimä
substantiivi
-
jälki, joka jää pykimisestä; myös pieni vamma tai epätasaisuus
Pöydässä oli pykimä, joka kaipasi korjausta.
Taivutus
yks. nom. pykimä, yks. gen. pykimän, yks. part. pykimää, yks. ill. pykimään, mon. gen. pykimien pykimäin, mon. part. pykimiä, mon. ill. pykimiin.
Esimerkit
Pyhimä viittasi hiertymään iholla.
Hänen pykimänsä paranivat hitaasti.
Pykimiä hoidettiin voiteilla.
Käännökset
Riimisanakirja
pykimä rimmaa näiden kanssa:
piimä, pohjapiimä, kokkelipiimä, aluspiimä, asidofiluspiimä, kevytpiimä, kirnupiimä, pitkäpiimä, perimä
Läheisiä sanoja
pyhävaatteet, pyjama, pyjamaisillaan, pykimä, pykiä, pyknikko