pyrstö
substantiivi
-
Eläimen takaosassa sijaitseva jatke, usein pitkä tai leveä.
Linnun pyrstö oli värikäs ja kaunis.
Taivutus
yks. nom. pyrstö, yks. gen. pyrstön, yks. part. pyrstöä, yks. ill. pyrstöön, mon. gen. pyrstöjen, mon. part. pyrstöjä, mon. ill. pyrstöihin.
Esimerkit
Linnulla oli pitkä ja värikäs pyrstö.
Pyrstö auttaa kalaa suunnistamaan.
Komeetan pyrstö loisti taivaalla.
Etymologia
Suomen kielen verbi 'pyrkiä' ja kanta -stö, liittyen häntään tai vastaavaan rakenteeseen.
Käännökset
| englanti |
fluke tail uropygium |
| saksa | Fächer (m) |
| unkari | legyező |
| venäjä | ве́ер (m) |
Liittyvät sanat
viuhkamaisesti, merenneito, pyrstösammakko, pyrstöllinen, lanttopäinenLäheisiä sanoja
pyrskähdellä, pyrskähdys, pyrskähtää, pyrstö, pyrstöevä, pyrstökäs