päinmakuu
substantiivi
-
Asento, jossa maataan vatsallaan.
Lepo hetki vietettiin päinmakuulla.
Taivutus
yks. nom. päinmakuu, yks. gen. päinmakuun, yks. part. päinmakuuta, yks. ill. päinmakuuseen, mon. gen. päinmakuiden päinmakuitten, mon. part. päinmakuita, mon. ill. päinmakuisiin päinmakuihin.
Esimerkit
Lapsi nukahti päinmakuuasentoon.
Päinmakuulla nukkuminen voi olla mukavaa.
Hän on päinmakuuasennossa rentoutunut.
Käännökset
Läheisiä sanoja
päikseen, päilyä, päin, päinmakuu, päinsä, päinvastainen