päivällisaika

substantiivi

  1. aika, jolloin päivällinen syödään

    Päivällisaika oli tavallisesti kuuden maissa.
Taivutus

yks. nom. päivällisaika, yks. gen. päivällisajan, yks. part. päivällisaikaa, yks. ill. päivällisaikaan, mon. gen. päivällisaikojen päivällisaikain, mon. part. päivällisaikoja, mon. ill. päivällisaikoihin.

Synonyymisanakirja

päivällisaika

  1. ruoka-aika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Päivällisaika on yleensä alkuillasta.
He sopivat tapaamisen päivällisaikaan.
Kirjasimme päivällisajan muistiin.

Etymologia

'päivällinen' (dinner) + 'aika' (time), referring to dinner time.

Riimisanakirja

päivällisaika rimmaa näiden kanssa:

loppiaisaika, kustavilaisaika, muinaisaika, yleisaika, paikallisaika, alkamisaika, sulkemisaika, kukkimisaika, miettimisaika

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro