päre
substantiivi
-
Ohut puunsäle, jota käytettiin ennen kattomateriaalina.
Vanha tupa oli katettu päreillä.
Taivutus
yks. nom. päre, yks. gen. päreen, yks. part. pärettä, yks. ill. päreeseen, mon. gen. päreiden päreitten, mon. part. päreitä, mon. ill. päreisiin päreihin.
Esimerkit
Vanha päre oli säilynyt yllättävän hyvin.
Talossa on pärekatto perinteiseen tyyliin.
Hän heitti päreitä nuotioon.
Etymologia
Peräisin sanasta, joka tarkoittaa puunsuikaloa tai halkoa.
suomalais-ugrilainen kantakieli päre. Englanniksi chip
Käännökset
Slangisanakirja
-
päreessä, on: humalassa, olla
-
päreet / päreensä, polttaa: menettää malttinsa / suuttua / kimmastua
-
pärepillu: teini-ikäinen tyttö
Sanonnat
"Mikosta päre pihtiin, tutti rukkiin, kaali kuppiin, akat pirttiin ja nauriit kuoppaan."
Liittyvät sanat
vakka, polttaaLäheisiä sanoja
pännä, pänttäys, päntätä, päre, pärekatto, pärekattoinen