pääelinkeino

substantiivi

  1. Tärkein elinkeino, jota jokin yhteisö tai alue harjoittaa.

    Maanviljely oli pitkään Suomen maaseudun pääelinkeino.
Taivutus

yks. nom. pääelinkeino, yks. gen. pääelinkeinon, yks. part. pääelinkeinoa, yks. ill. pääelinkeinoon, mon. gen. pääelinkeinojen, mon. part. pääelinkeinoja, mon. ill. pääelinkeinoihin.

Synonyymisanakirja

pääelinkeino

  1. ensisijainen tulonlähde, pääasiallinen elinkeino.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Maatalous on ollut alueen pääelinkeino vuosisatojen ajan.
Metsätalous on tärkeä pääelinkeino Suomessa.
Kalanviljely voi olla uusi pääelinkeino saaristossa.

Etymologia

Yhdistelmä sanoista 'pää' (tärkein) ja 'elinkeino' (ammatti tai toimiala).

Riimisanakirja

pääelinkeino rimmaa näiden kanssa:

elinkeino, luontaiselinkeino, liitännäiselinkeino, maatalouselinkeino, kalastuselinkeino, palveluelinkeino, matkailuelinkeino, sivuelinkeino, maanviljelyelinkeino

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

päädyittäin, päädytysten, pääedustaja, pääelinkeino, pääemäntä, pääesikunta

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro