pääkonsuli
substantiivi
-
Konsulaatin johtava virkamies tai edustaja.
Pääkonsuli tapasi kokouksessa paikallisia viranomaisia.
Taivutus
yks. nom. pääkonsuli, yks. gen. pääkonsulin, yks. part. pääkonsulia, yks. ill. pääkonsuliin, mon. gen. pääkonsulien pääkonsuleiden pääkonsuleitten, mon. part. pääkonsuleja pääkonsuleita, mon. ill. pääkonsuleihin.
Esimerkit
Pääkonsuli vastaanotti vieraat.
Pääkonsuli piti puheen tilaisuudessa.
Hän työskentelee pääkonsulina.
Etymologia
Perustuu sanoihin 'pää' (pää-, tärkein) ja 'konsuli' (diplomaattinen virkamies)
Käännökset
| englanti |
consul general |
Läheisiä sanoja
pääkohdittainen, pääkohta, pääkonsulaatti, pääkonsuli, pääkonsulinvirasto, pääkonttori