päänahka
substantiivi
-
Ihmisen tai eläimen pään yläosan iho, jossa hiukset kasvavat.
Kylmä tuuli sai hänen päänahkansa kihelmöimään.
Taivutus
yks. nom. päänahka, yks. gen. päänahan, yks. part. päänahkaa, yks. ill. päänahkaan, mon. gen. päänahkojen päänahkain, mon. part. päänahkoja, mon. ill. päänahkoihin.
Esimerkit
Päänahka voi olla herkkä.
Hänellä on kuiva päänahka talvella.
Hiustenhoito vaikuttaa myös päänahkaan.
Etymologia
'pää' tarkoittaa ylintä tai tärkeintä osaa, ja 'nahka' tarkoittaa eläimen tai ihmisen ihon pintakerrosta.
Käännökset
Sitaatit
"Taputtakaa pojat Lepistöä niin, että siellä paistaa melkein päänahka."
Riimisanakirja
päänahka rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
skalpeerata, hiuspohja, kutista, hilsettyäLäheisiä sanoja
päämäärätietoinen, päämäärättömästi, päämäärätön, päänahka, päänalunen, päänalus