pääpiirre
substantiivi
-
Jokin asiaa tai henkilöä merkittävästi määrittävä ominaisuus tai tuntomerkki.
Hänen pääpiirteensä on tarttuva iloisuus.
Taivutus
yks. nom. pääpiirre, yks. gen. pääpiirteen, yks. part. pääpiirrettä, yks. ill. pääpiirteeseen, mon. gen. pääpiirteiden pääpiirteitten, mon. part. pääpiirteitä, mon. ill. pääpiirteisiin pääpiirteihin.
Synonyymisanakirja
pääpiirre
-
tunnusmerkki, peruspiirre, pääsääntö.
Esimerkit
Maalausten pääpiirre on niiden värikkyys.
Rakennuksen pääpiirre on minimalistinen suunnittelu.
Pääpiirre kirjassa on sen monimutkainen juoni.
Etymologia
'Pääpiirre' koostuu sanoista 'pää' ja 'piirre', jossa 'piirre' tarkoittaa keskeistä ominaisuutta tai luonteenpiirrettä.
Käännökset
Riimisanakirja
pääpiirre rimmaa näiden kanssa:
piirre, luonteenpiirre, kasvonpiirre, ominaispiirre, peruspiirre, pikkupiirre
Liittyvät sanat
suuntaviiva, piirreLäheisiä sanoja
pääpaloasema, pääpelaaja, pääpeli, pääpiirre, pääpiirteinen, pääpiirteisesti