päätehakkuu
substantiivi
-
Metsän hakkuumuoto, jossa poistetaan suurin osa puustosta kerralla.
Päätehakkuu vaikutti voimakkaasti metsän maisemaan.
Taivutus
yks. nom. päätehakkuu, yks. gen. päätehakkuun, yks. part. päätehakkuuta, yks. ill. päätehakkuuseen, mon. gen. päätehakkuiden päätehakkuitten, mon. part. päätehakkuita, mon. ill. päätehakkuisiin päätehakkuihin.
Esimerkit
Metsässä suoritettiin päätehakkuu.
Päätökset päätehakkuusta tehtiin kesällä.
Päätehakkuun jälkeen metsä istutetaan uudelleen.
Käännökset
Riimisanakirja
päätehakkuu rimmaa näiden kanssa:
hakkuu, liikahakkuu, maisemahakkuu, markkinahakkuu, hankintahakkuu, harsintahakkuu, vyöhykehakkuu, kaistalehakkuu, jälkihakkuu
Läheisiä sanoja
pääte-elin, pääteasema, pääteema, päätehakkuu, päätehtävä, päätekijä