päätepuskuri
substantiivi
-
Laite tai järjestelmä, joka vaimentaa liikettä tai voimaa reitin lopussa.
Päätepuskuri esti vaunun törmäyksen.
Taivutus
yks. nom. päätepuskuri, yks. gen. päätepuskurin, yks. part. päätepuskuria, yks. ill. päätepuskuriin, mon. gen. päätepuskurien päätepuskureiden päätepuskureitten, mon. part. päätepuskureja päätepuskureita, mon. ill. päätepuskureihin.
Esimerkit
Juna törmäsi päätepuskuriin.
Päätepuskuri vaati korjausta.
Radan päätepuskuri oli vioittunut.
Käännökset
Läheisiä sanoja
päätelmä, pääteos, päätepiste, päätepuskuri, päätepysäkki, päätetyö