päätulo

substantiivi

1. Pääasiallinen tulonlähde tai ansiomahdollisuus.

   Pääasiallinen päätulo tuli maataloudesta.

Taivutus

yks. nom. päätulo, yks. gen. päätulon, yks. part. päätuloa, yks. ill. päätuloon, mon. gen. päätulojen, mon. part. päätuloja, mon. ill. päätuloihin.

Synonyymisanakirja

päätulo

1. keskitulo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Perheen päätulo tuli isän työstä.
Päätulo ei riittänyt elämän peruskuluihin.
Hän etsi lisätuloja päätulonsa rinnalle.

Käännökset

Riimisanakirja

päätulo rimmaa näiden kanssa:

lisätulo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

päättötutkinto, päättötyö, päätuki, päätulo, päätuomari, päätuote