pöydänkulma
substantiivi
-
pöydän kulmaosa
Hän istui pöydänkulmassa hiljaa.
Taivutus
yks. nom. pöydänkulma, yks. gen. pöydänkulman, yks. part. pöydänkulmaa, yks. ill. pöydänkulmaan, mon. gen. pöydänkulmien pöydänkulmain, mon. part. pöydänkulmia, mon. ill. pöydänkulmiin.
Esimerkit
Hän nojasi pöydänkulmaan väsyneenä.
Pöydänkulmalle kerääntyi lehtiä.
Kissa istui pöydänkulmassa tarkkailemassa.
Etymologia
Yhdistelmäsana: pöytä tarkoittaa esinettä ja kulma tarkoittaa kulmaa tai nurkkaa.
Käännökset
Riimisanakirja
pöydänkulma rimmaa näiden kanssa:
peninkulma, meripeninkulma, vastinkulma, kadunkulma
Läheisiä sanoja
pöydällepano, pöydällinen, pöydänjalka, pöydänkulma, pöydätä, pöyheys