raaja
substantiivi
-
Käden tai jalan muodostama uloke ruumiissa.
Onnettomuudessa hän menetti raajansa.
Taivutus
yks. nom. raaja, yks. gen. raajan, yks. part. raajaa, yks. ill. raajaan, mon. gen. raajojen raajain, mon. part. raajoja, mon. ill. raajoihin.
Esimerkit
Hänen oikea raajansa oli murtunut.
Raajojen liikkuvuus parani harjoitteiden myötä.
Lääkäri tarkisti potilaan raajat huolellisesti.
Etymologia
sukulaissanat pohjoissaame radje. Englanniksi limb
Käännökset
englanti |
limb extremity |
ranska | extrémité (f), membre (m) |
saksa | Extremität (f), Glied, Gliedmaße (f), Extremitäten (f)-p |
unkari | végtag |
venäjä | коне́чность (f), член (m) |
ruotsi | extremitet, lem |
italia | membra (f), arto (m) |
puola | kończyna (f), odnoga (f) |
romania | mădular, ciolan, membru |
Riimisanakirja
raaja rimmaa näiden kanssa:
takaraaja, alaraaja, varaaja, kuumanvedenvaraaja, lämmönvaraaja, kylmävaraaja, maskeeraaja, vuokraaja, maanvuokraaja
Liittyvät sanat
vetoteline, silpoutua, epämuodostua, sidonta, lastaLäheisiä sanoja
raaistaa, raaistua, raaistuttaa, raaja, raajaliike, raajapari