raatelu
substantiivi
-
Toisen eläimen repiminen tai raapiminen hampailla tai kynsillä.
Pedon raatelu jätti syvät jäljet uhriinsa.
Taivutus
yks. nom. raatelu, yks. gen. raatelun, yks. part. raatelua, yks. ill. raateluun, mon. gen. raatelujen raateluiden raateluitten, mon. part. raateluja raateluita, mon. ill. raateluihin.
Synonyymisanakirja
raatelu
-
repiminen, raastaminen, pahoinpitely, raapiminen, kiduttaminen, väkivalta.
Esimerkit
Eläimen raatelu oli julmaa katseltavaa.
Hän kertoi tapahtuneesta raatelusta poliisille.
Raatelujäljet olivat selvät uhrin kehossa.
Käännökset
englanti |
savaging, mauling |
Läheisiä sanoja
raataa, raataja, raate, raatelu, raateluhammas, raatelujalka