radiotekniikka
substantiivi
-
Tekniikka, joka liittyy radioaaltojen käyttöön ja lähettämiseen.
Radiotekniikan kehitys on ollut hurjaa viime vuosikymmeninä.
Taivutus
yks. nom. radiotekniikka, yks. gen. radiotekniikan, yks. part. radiotekniikkaa, yks. ill. radiotekniikkaan, mon. gen. radiotekniikoiden radiotekniikoitten radiotekniikkojen radiotekniikkain, mon. part. radiotekniikoita radiotekniikkoja, mon. ill. radiotekniikkoihin radiotekniikoihin.
Esimerkit
Radiotekniikka kehittyy jatkuvasti.
Opiskelen radiotekniikkaa ammattikoulussa.
Uusi radiotekniikka parantaa äänen laatua.
Etymologia
radiossa (from 'radio') + tekniikka (from 'tekniikka', technology)
Käännökset
Riimisanakirja
radiotekniikka rimmaa näiden kanssa:
mekaniikka, kvanttimekaniikka, taivaanmekaniikka, hienomekaniikka, maarakennusmekaniikka, botaniikka, tekniikka, LVI-tekniikka, analogiatekniikka, sähkövoimatekniikka
Läheisiä sanoja
radiosäteily, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteleskooppi, radiotiedotus